Arkkitehtiosastot

Arkkitehdiksi voi opiskella joko Espoon Otaniemessä Teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen Teknillisessä yliopistossa tai Oulun yliopistossa. Maisema-arkkitehtuuriopetusta annetaan vain Espoossa Teknillisessä korkeakoulussa. 

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tarkoituksena on alan ylimmän opetuksen antamisen lisäksi harjoittaa alojen taiteellista kehittämistyötä ja tieteellistä tutkimusta. Osastolla on kaksi koulutusohjelmaa, arkkitehtuurin ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmat. Näistä arkkitehtuurin koulutusohjelmaan otetaan vuosittain 40 ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan 15 uutta opiskelijaa. Osastolla opiskelee vuosittain noin 600 perus-, 100 jatko- ja 40 ulkomaalaista vierasopiskelijaa. Toimitiloja on sekä Espoon Otaniemessä että Helsingin Ruoholahdessa Kaapelitehtaalla.

Tutkinto

Opiskelu tähtää joko arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin tutkintoon. Tutkinnon laajuus on 180 opintoviikkoa, ja se koostuu perus-, pää- ja sivuaineopinnoista, harjoittelusta, kieliopinnoista, vapaavalintaisista opinnoista sekä diplomityöstä. Opintoihin voi sisällyttää opintoja myös muista suomalaisista tai ulkomaisista korkeakouluista, ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia onkin paljon. Perusopintojen laajuus on n. 100 opintoviikkoa, pää- ja sivuaineiden 40, harjoittelun ja valinnaisten opintojen n. 20 sekä diplomityön 20. Välivaiheena suoritetaan tekniikan kandidaatin tutkinto, jonka pitäisi olla valmis kolmessa vuodessa. Ensimmäinen vuosi on kaikille yhteinen, minkä jälkeen opinnot osittain eriytyvät. Käytännössä kolmen ensimmäisen vuoden opinnoista melkein kaikki on pakollisia, ja tälle ajalle on mallilukujärjestykset valmiina.

Periaatteessa koko tutkinnon suorittamiseen kuluu täysipäiväisesti opiskellen viisi vuotta, mutta käytännössä arkkitehtien keskimääräinen valmistumisaika on kymmenen vuotta. Aika kuulostaa pitkältä, mutta toisaalta arkkitehtuurin opiskelua voi verrata vaikka musiikin säveltämisen oppimiseen: liikkeelle lähdetään perusteistä ja eri instrumenttien erityisominaisuuksista, kunnes hiljalleen siirrytään itse luovaan työhön. Harjoittelu vie aikaa, ja opiskelijat viettävätkin opiskelujen lomassa pitkiä jaksoja työelämässä kokemustaan ja taiteellista otettaan vankentamassa.

Opiskelu

Kurssien laajuudet vaihtelevat 0,5-10 opintoviikon välillä. Yksi opintoviikko vastaa noin 40 tunnin tehokasta työtä, joten osa kursseista on työläitä. 1.8.2005 alkaen käyttöön otettavan uudistetun tutkintorakenteen myötä opintoviikoista siirrytään kuitenkin opintopistejärjestelmään, mutta tutkintojen laajuus säilyy keskimäärin samana. Opiskelu on akateemista ja vapaata, lähinnä erilaisista suunnittelutehtävistä koostuvaa luentojen rytmittämää työtä. Parin ensimmäisen vuoden aikana vuosikurssit ovat hyvin yhtenäisiä. Kolmantena - neljäntenä opiskeluvuotenaan opiskelijat alkavat tyypillisesti hakeutua itseään kiinnostavien aihepiirien pariin. Vanhempien opiskelijoiden muodostamat ryhmät ovat usein pohjana uusille arkkitehtitoimistoille.

Osaston opetuksesta pääosa on harjoitus- ja luento-opintojaksoja, joiden tueksi järjestetään seminaareja, ekskursioita ja kenttätyöjaksoja. Opiskelu on akateemista ja vapaata, joten luentopakkoa ei ole. Teoreettisen perustan luovat luennot, joilla annetaan kokonaiskuva opintojakson aihepiiristä ja käsitellään ajankohtaisia aiheita. Suunnitteluopintojaksot taas muodostavat harjoitustöineen suurimman osan koko opiskelusta. Jaksolla opitaan ratkaisemaan suunnitteluongelmia - samalla ammatin vaatima rutiini sekä työn organisointikyky vahvistuvat. Harjoitustyöt voivat olla yksilö- tai ryhmätöitä ja ne voivat olla yksittäisiä tai useista osista koostuvia kokonaisuuksia. Opetusta annetaan opintojaksosta riippuen suomeksi tai englanniksi. Tutkinnon voi suorittaa myös ruotsiksi, joskaan ruotsinkielistä opetusta ei liiemmin tarjota. Varsinaista työharjoittelua on kahdenlaista: työympäristö- ja ammatti- eli toimistoharjoittelua.

Tutustumiskäyntejä koti- ja ulkomaan arkkitehtuurikohteisiin tai alan yrityksiin järjestetään useimmilla opintojaksoilla. Käyntien tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija jo olemassa olevaan ympäristöön, rakennuskantaan ja rakennustaiteeseen. Itsenäinen tiedonhankinta on tärkeää koko opiskelun ajan.

Korkeakoulun lukuvuosi jakautuu luento- ja tutkintokausiin: luentokaudella opiskellaan ja tutkintokaudella suoritetaan tenttejä. Arkkitehtiosaston luentokausi on hieman pitempi ja tutkintokausi vastaavasti hieman lyhempi kuin TKK:lla yleensä. Lisäksi osastolla on puolilukukausien välillä itsenäiseen opiskeluun rauhoitettu ns. vihreä viikko.  Viikon mittaisia tenttikausia on vuodessa yleensä neljä. Tämän lisäksi opintojaksoja voi tenttiä yleisinä tenttipäivinä sekä kesätenteissä, sopimuksen mukaan myös luentokaudella opintojakson päätyttyä. Useimmat tentit ovat valvottuja koetilaisuuksia, mutta myös suullisia ja kotitenttejä järjestetään.

Arkkitehtuurin koulutusohjelma

Koulutusohjelman tavoitteena on kouluttaa arkkitehtuurin ammattilaisia, joilla on hyvät valmiudet käytännön suunnittelutyö­hön ja laaja näkemys arkkitehtuurin monitieteisestä kulttuuri- ja taidealasta. Koulutusohjelma antaa valmiudet itsenäiseen ja luovaan suunnitteluun arkkitehtuurin eri aloilla ja riittävät tiedot ja taidot yhteistyöhön niin eri suunnittelun ja rakentamisen kuin rakennetun ympäristön käyttäjätahoja edustavienkin osapuolten kesken.

Pääaineita ja suuntautumisvaihtoehtoja arkkitehtuurissa on kolme: arkkitehtuurin historia ja teoria, rakennussuunnittelu sekä ympäristönsuunnittelu. Arkkitehtuurin historia ja teoria sisältää arkkitehtuurin historiaa, perusteita ja teoriaa. Rakennussuunnittelussa taas opiskellaan rakennusoppia ja -tekniikkaa, puurakentamista, asuntosuunnittelua sekä julkisia rakennuksia. Ympäristösuunnitteluun kuuluu yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua sekä maisema-arkkitehtuuria.

Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma

Koulutusohjelman ammatillisena tavoitteena on antaa valmius itsenäiseen ja luovaan työskentelyyn maisema-arkkitehtuurin eri tehtävissä, suunnittelutasoilla ja osa-alueilla. Sen tulee luoda valmius yhteistyöhön suunnitteluun, rakentamiseen ja hoitoon osallistuvien sekä suunniteltavaa ympäristöä käyttävien osapuolten kesken. Kou­lutusohjelman tulee luoda edellytykset ekologisen toiminnan ja luonnonmaiseman sekä kulttuuri- ja kaupunkimaiseman kehityksen ymmärtämiseen ja ympäristön ekologisten, esteettisten, kulttuuristen ja toiminnallisten ongelmien käsittelyyn sekä antaa taiteellinen koko­naisnäkemys maisemasta.

Koulutusohjelma koostuu kolmesta pääaineesta: maisemasuunnittelusta, maisemarakentamisesta sekä maisemansuojelusta ja -hoidosta.