Historia

Helsingin yliopiston historian laitoksen oppiaineet ovat yleinen historia, Suomen ja Pohjoismaiden historia ja ruotsinkielinen historia. Laitos tarjoaa myös kursseja englanniksi. Perusopinnot ovat suomenkielisillä historian opiskelijoilla samat, vasta aineopinnoisssa tulee jako kahteen aineeseen.  Perusopinnot ovat laajuudeltaan 20 opintoviikkoa ja niiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija historian tärkeimpiin tutkimustuloksiin, saada kokonaiskuva maailmanhistorian ja Suomen historian keskeisistä ongelmakohdista, oppia tuntemaan käsitteistö sekä saada käsitys historiantutkimuksen luonteesta ja kehityksestä.

Aineopintojen laajuus on 20 opintoviikkoa. Suomen ja Pohjoismaiden historian aineopintojen tavoitteena on syventää ainakin kahden historian osa-alueen tuntemusta sekä antaa perusteellinen käsitys Suomen historian tutkimisessa käytettävistä lähteistä. Yleinen historia taas antaa mahdollisuudet laajapohjaiseen ja kansainväliseen historiantuntemukseen. Molemmissa aineissa painotetaan myös itsenäiseen, tieteelliseen työskentelyyn oppimista.

Syventävät opinnot ovat 15/20 opintoviikkoa. Tavoitteena on hankkia perusteelliset tiedot historian keskeisistä tutkimusmenetelmistä sekä valmiudet hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, tunnistaa, ratkaista ja eritellä ongelmia sekä soveltaa taitoja käytäntöön itsenäisessä tieteellisessä työssä. Opintonäytteenä tehdään pro-gradu tukielma, jonka laajuus on 20 opintoviikkoa.

Pääaineopintoihin on mahdollista sisällyttää työharjoittelujakso, joka voidaan sijoittaa joko aineopintoihin tai syventäviin opintoihin. Harjoittelujakson suorittamisesta annetaan 3 ov.

Helsingin yliopiston historian laitos on yksi humanistisen tiedekunnan suurimmista laitoksista: vuosittain noin 70 (joista 15 on ruotsinkielistä) uutta opiskelijaa aloittaa opintonsa laitoksella. Laitoksen juuret ovat Turun akatemiassa, jonne ensimmäinen oppituoli perustettiin 1640. Laitos siirtyi vuonna 1828 Helsinkiin. Nykyään laitos sijaitsee Unioninkadulla Topelia-korttelissa.

Perinteisesti historian opiskelijoista on tullut opettajia tai tutkijoita. Humanistisen korkeakoulututkinnon suorittaneella on kuitenkin mahdollisuuksia moneen muuhunkin. Pääaineopinnot eivät yksin määrää tulevan uran suuntaa, vaan mm. työkokemus, työharjoittelu ja sivuainevalinnat sekä työelämään liittyvät tiedot, taidot ja valmiudet vaikuttavat siihen suuresti. Humanisteja tarvitaan toimittajiksi, kouluttajiksi, museon- ja kulttuuritoimenjohtajiksi tai vaikka uutispäälliköiksi. Historian opiskelijoiden kulttuurintuntemusta tarvitaan myös kansainvälisissä tehtävissä.