Lastentarhanopettajan koulutus
Lastentarhanopettajan koulutusta opetetaan soveltavan kasvatustieteen laitoksessa, joka on osa käyttäytymistieteellistä tiedekuntaa. Soveltavan kasvatustieteen laitoksen tärkeimpiä tavoitteita ovat monipuolisen tieteellisen, käytännöllisen ja yhteiskunnallisen osaamisen välittäminen opiskelijoille sekä laaja-alaisen kansallisen ja kansainvälisen verkottumisen ja yhteistyön saavuttaminen ja hyödyntäminen. Soveltavan kasvatustieteen laitoksella tehdään paljon yhteistyötä ainelaitosten, yliopiston harjoittelukoulujen sekä kenttäkouluverkoston koulujen kanssa. Laitoksen opetus perustuu laadukkaaseen tutkimukseen, ja sen tavoitteena on kouluttaa opiskelijoista ammattitaitoisia opettajia päivähoitoon, esiopetukseen, perusopetukseen, lukioon tai ammatillisiin keskiasteen oppilaitoksiin.
Lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaaditaan 120 opintoviikon laajuinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Se on laaja-alainen perustutkinto, joka antaa pätevyyden lastentarhanopettajan tehtäviin päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä erilaisiin varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta vaativiin tehtäviin, esimerkiksi sellaisiin julkishallinnon virkoihin, joihin vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto. Kandidaatin tutkinto on myös hyvä pohja kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen maisteriopintoja varten.
Lastentarhanopettajan koulutukseen otetaan vuosittain 100 uutta opiskelijaa ja 40 vanhamuotoisen lastentarhanopettajan tutkintoa täydentävää opiskelijaa. Opintojen suositeltu suorittamisaika on noin kolme vuotta. Opiskelumuodoista keskeisimpiä ovat luennot, ryhmäopetus, vertaisryhmäopiskelu ja ohjattu harjoittelu.
Koulutuksen pääaine on kasvatustiede, erityisesti varhaiskasvatus. Opinnot koostuvat yleisopinnoista (10 ov), kasvatustieteen perusopinnoista (15 ov) ja aineopinnoista (20 ov), varhaiskasvatuksen didaktisista opinnoista (35 ov), varhaiskasvatuksen psykologisista ja yhteiskunnallisista opinnoista (15 ov), esi- ja alkuopetuksen opinnoista (15 ov) sekä vapaasti valittavista opinnoista (10 ov). Opintoihin kuuluu ohjattua harjoittelua joka vuosi. Yhteensä harjoittelua on 12 opintoviikkoa, josta 11 ov suoritetaan päiväkodissa ja 1 ov alkuopetuksessa. Opiskelija voi halutessaan suorittaa osan opinnoistaan myös ulkomailla opiskelijavaihdossa.
Koulutuksen keskeisimpiä työskentelymuotoja ovat luentokurssit. Myös luento- ja kirjatentit sekä etätehtävät ovat suosittuja suoritustapoja. Vaihtoehtoisena suoritusmuotona käytetään jonkin verran myös portfolioita, luentopäiväkirjoja ja erilaisia raportteja. Opiskelulle tyypillisin kirjoitustyyppi on kuitenkin essee, joka on tieteellisen analyyttinen ja pohdiskeleva kirjoitus rajatusta aiheesta. Näiden lisäksi suoritustapana voi olla esimerkiksi ongelmanratkaisutehtävä, jossa opiskelija hyödyntää oheismateriaalia, muistiinpanoja tai kirjallisuutta. Ongelmanratkaisutehtävien avulla pyritään kehittämään opiskelijan pedagogista ajattelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Ei-kirjallisista suoritustavoista on syytä mainita ainakin suulliset kuulustelut, harjoitustehtävät, lasten kanssa toteutettavat produktiot ja oppimateriaalin tuottaminen. Etätehtävistä keskeisin on praktikumopinnoissa tehtävä portfolio, jonka kehittyminen ja muotoutuminen alkaa opiskeluajan alkuvaiheista ja kestää niiden loppuun saakka. Parhaimmillaan portfolion työstäminen onkin opintojen eheytymistä ja niiden mielekkyyden ja tarkoituksemukaisuuden arviointia sekä tieteellisten teorioiden ja käytännöstä saatujen kokemusten vuoropuhelua, jonka kautta opiskelija hahmottelee omaa käsitystään kasvattamisesta ja opettamisesta.
