Oikeustiede 

Oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon voi suorittaa sekä Helsingin, Lapin että Turun Yliopistossa. Lisäksi Vaasassa voi suorittaa opintoja oikeusnotaarin tutkintoon asti. Alempi korkeakoulututkinto, eli oikeusnotaarin (ON) tutkinto, on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa ja ylempi korkeakoulututkinto, eli oikeustieteen kandidaatin (OTK) tutkinto, on laajuudeltaan Helsingissä 160 opintoviikkoa ja Turussa 177 opintoviikkoa.

Oikeusnotaarin tutkinto on sekä itsenäinen tutkinto että oikeustieteen kandidaatiksi tähtäävien vapaaehtoinen välitutkinto. Oikeustieteen kandidaatin tutkinto on oikeudellinen yleistutkinto, joka soveltuu monipuolisuutensa ja laajuutensa vuoksi moniin erilaisiin oikeuslaitoksen, hallinnon ja elinkeinoelämän tehtäviin. Oikeustieteen kandidaatin tutkinto on myös pätevyysvaatimuksena moniin oikeushallinnollisiin ja eräisiin hallinnon alan virkoihin.

Helsingin Yliopisto:

Oikeustieteen kandidaatin (OTK) tutkinto koostuu aloitusopinnoista (14 ov), kieliopinnoista (11 ov), pakollisista (78 ov) ja täydentävistä aineopinnoista (27 ov) ja syventävistä opinnoista (30 ov).  

Aloitusopinnoissa opiskelija saa yliopisto-opiskelua ja sen käytäntöjä koskevaa tietoa sekä perehtyy yleisiin, yhteiskuntatieteisiin ja oikeustieteeseen sekä oikeusjärjestykseen liittyviin aihepiireihin. Opinnot luovat pohjan aineopinnoille ja ne on tarkoitus suorittaa lähinnä ensimmäisen lukukauden aikana.

Aineopinnoissa opiskelijalle tulee perusteellisempi kokonaisnäkemys oikeusjärjestyksen sisällöstä, kehityksestä sekä sen yhteiskunnallisiin tehtävistä ja vaikutuksista. Opinnot perustuvat pääosin lainsäädännön, oppikirjojen ja muun kirjallisuuden omatoimiseen opiskeluun, jota tukevat luennot, harjoitukset ja seminaarit. Aineopinnoissa kaikki opiskelijat suorittavat täydentäviä opintoja lukuunottamatta samat opinnot. Pakolliset aineopinnot ovat laajuudeltaan 78 opintoviikkoa, ja ne koostuvat 19 opintojaksosta: velvoiteoikeus, kauppaoikeus, esineoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus, työoikeus, maa-, vesi- ja ympäristöoikeus, eurooppaoikeus, oikeusteoria, oikeushistoria, oikeustaloustiede, kirjanpito, oikeussosiologia, kansainvälinen yksityisoikeus , rikosoikeus, prosessioikeus, valtiosääntöoikeus, kansainvälinen oikeus, hallinto-oikeus ja finanssioikeus. Täydentävien opintojen laajuus on 27 opintoviikkoa, joita opiskelija voi valita pääosin itse. Näitä voivat olla esimerkiksi opinnot tiedekunnan oppiaineissa, kieliopinnot sekä opinnot yliopiston toisissa tiedekunnissa tai toisissa kotimaisissa tai ulkomaisissa yliopistoissa.

Syventävissä opinnoissa opiskelija keskittyy oman valintansa mukaan johonkin aineopinnoissa opiskeltuun oikeudenalaan. Koska jokaisesta oikeudenalasta ei tarjota joka vuosi syventäviä opintoja, kannattaa opiskelijan harkita useampia suuntautumisvaihtoehtoja, jotta opinnot eivät pitkittyisi. Syventävät opinnot koostuvat vuoden pituisesta projektista, jonka aikana opiskelija työskentelee seminaarissa ja suorittaa luennot, jotka liittyvät projektin aiheeseen tai tukevat sitä sekä projektiin kuuluvan kuulustelun. Projektissa opiskelija saa tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoittamiseen liittyvää opetusta sekä kirjoittaa harjoitusaineet ja tutkielman.

Kieliopinnot muodostuvat äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vähintään yhden vieraan kielen opinnoista.

Opiskelija voi liittää tutkintoonsa yhteensä 1-3 opintoviikon laajuisen työharjoittelun. Työharjoittelusta saatavat opinnot liitetään osaksi aineopintojen täydentäviä, vapaita opintoja. Työharjoittelu on mahdollista suorittaa joko harjoitteluna yliopiston tukemassa harjoittelujärjestelmässä, ohjattuna työskentelynä tiedekunnan hyväksymässä harjoittelupaikassa tai työskentelynä jossakin itse hankitussa työpaikassa.

Turun Yliopisto:

Oikeustieteen kandidaatintutkinto koostuu 177 opintoviikosta seuraavasti: perusopinnot 15 ov, aineopinnot 110 ov, syventävät opinnot 2 + 26 ov, Kieliopinnot 15 ov sekä Yritystalous 4 ov, Oikeusinformatiikka 1 ov ja käytännön kurssit (3 kpl) 4 ov.

Opintojen suunniteltu suoritusaika on noin viisi vuotta.

Opinnot aloittavissa perusopinnoissa luodaan yleiskatsaus oikeuteen. Opiskelija saa perustiedot oikeusjärjestelmän ja sen toimintaperiaatteiden ymmärtämistä varten. Samalla hänelle tulevat tutuiksi keskeisimmmät alaan liittyvät käsitteet ja tiedonhankintamenetelmät.

Aineopinnot koostuvat suppeista opinnoista, jotka ovat 62 opintoviikon laajuiset, laajentavista kursseista, jotka ovat laajuudeltaaan 16 opintoviikkoa sekä valinnaisista opinnoista, jotka ovat 32 opintoviikon laajuiset.

Suppeissa opinnoissa opiskelija suorittaa neljä eri opintokokonaisuutta, jotka ovat siviilioikeuden pooli (21 ov), julkisoikeuden pooli (20 ov), rikos- ja prosessioikeuden pooli (12 ov) sekä oikeuden yleistieteiden pooli (9 ov). Jotakin näistä pooleista laajennetaan sitten laajentavissa opinnoissa (16 ov). Valinnaisien kurssien avulla opiskelija voi lisätä tietämystään jostakin tietystä aihepiiristä ja laajentaa oikeudellista kokonaiskuvaansa.

Syventävät opinnot, joiden laajuus on 28 opintoviikkoa, koostuvat yleistiedollisesta osasta (2 ov), alkuseminaarista (2 ov), kirjatentistä (9 ov) sekä seminaarista ja tutkielmasta (15 ov)

Opetus tiedekunnassa on suurelta osin periodiopetusta, joka tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on mahdollisuus keskittyä yhteen kurssiin kerrallaan. Muun muassa Helsingin Yliopiston oikeustieteelliselle tiedekunnalle tyypillistä luento-opetusta on korvattu seminaari- ja pienryhmätyöskentelyllä, jossa opiskelijoiden kirjallinen ja suullinen esitystaito sekä juridinen argumentointitaito voivat kehittyä. Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon opinnoista valinnaisia kursseja on noin puolet, joten opiskelijat voivat opintojensa jälkipuoliskolla keskittyä omien kiinnostuskohteittensa mukaisten oikeudenalojen opiskeluun.

Oikeustieteen korkeakoulututkinto on ovi moniin erilaisiin työtehtäviin. Käytännön kursseilla perehdytään lakimiesten työtehtäviin sekä tuomioistuimissa että asianajotehtävissä. Valinnaisilla ja laajentavilla kursseilla opetusvastuussa ovat tiedekunnan omien opettajien lisäksi yksityisen ja julkisen sektorin juristit. Eri yhteistyökumppaneiden kanssa on järjestetty kursseja esimerkiksi viestintäoikeuden, rikosten sovittelun, vakuutusoikeuden ja poliisioikeuden alalta. Opiskelijoilla on tämän lisäksi mahdollista suorittaa käytännön harjoittelu jossakin lakimiestehtävässä.