Teologinen tiedekunta

Teologia ei ole yksi oppiaine, vaan useiden oppiaineiden ja erilaisten metodien järjestelmä. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta on jakaantunut viiteen opetusta antavaan laitokseen:

1) Eksegetiikan laitoksella keskitytään Raamatun tekstien synnyn, sisällön ja tulkinnan tutkimukseen. Eksegeetikkoa kiinnostaa myös tekstien taustalla olevien kulttuurien ja elämänilmiöiden tarkasteleminen, arkeologia ja klassisten kielten tutkimus.

2) Kirkkohistorian laitoksella perehdytään kirkkoihin ja uskonnollisiin liikkeisiin historian kulussa.

3) Systemaattisen teologian laitos on keskittynyt kristillisten kirkkojen oppisisältöihin, kirkkojen ykseyspyrkimyksiin, etiikkaan ja uskonnonfilosofisiin kysymyksiin.

4) Uskontotieteen laitoksella tutkitaan yleistä ja vertailevaa uskontoja, arvoja ja eri maailmankuvia yleisesti ja vertaillen. Käytössä ovat mm. sosiologian, psykologian, kognitiotieteen ja antropologian menetelmät.

5) Käytännöllisen teologian laitos tutkii kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaa.

Teologinen tiedekunta ei ole sitoutunut tiettyyn uskonnolliseen näkemykseen. Valtaosa teologisen tiedekunnan opiskelijoista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, mutta heidän joukossaan on kasvavassa määrin myös eri katsomusten edustajia. Teologisen tutkimuksen tehtävänä ei ole asettaa eri uskontoja tai katsomuksia paremmuusjärjestykseen.

Tiedekunnasta voi valmistua teologian kandidaatiksi tai teologian maisteriksi. Maisterintutkinnon voi suorittaa viidessä vuodessa. Opiskelijat valmistuvat maisteriksi joko kirkkojen ja yhteiskunnan teologian osaamista vaativiin tehtäviin valmistavasta ohjelmasta tai koulun uskonnonopettajan tehtäviin valmistavasta koulutusohjelmasta. Jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin ja teologian tohtorin tutkinnot.

Teologiaa opiskeleva saa laajan humanistisen yleissivistyksen. Opiskelijat perehtyvät klassisiin kieliin ja sivuavat filosofian, logiikan, psykologian, psykiatrian ja sosiologian kenttiä. Ihmissuhde- ja kommunikaatiotaidot kuuluvat myös opetusohjelmaan. Ensimmäisten opiskeluvuosien aikana opiskelijat käyvät läpi kaikille yhteisiä yleis-, kieli- ja perusopintoja, mutta myöhemmät aine- ja syventävät opinnot voi valita oman kiinnostuksen mukaan. Maisterintutkinto huipentuu opinnäytteeseen, pro gradu-työhön. Sivuaineen voi valita oman suuntautumisen mukaan toisesta tiedekunnasta tai korkeakoulusta normaalin hakumenettelyn avulla.